Sisällysluettelo
Satunnaisia poimintoja sieltä tai täältä tai molemmista – jo 20 vuoden ajan.
Ari Ahonen | |
---|---|
Sähköposti | |
Twiittaa tämä sivu | Tweet |
Twitterini QR–linkkinä | |
Mastodon | Mastodontti Mastodon (social) |
Tiede–lehdessä no 3/2014 oli artikkeli kartoista (HUOM! maksumuurin takana) ja vähän myös karttaprojektioista. Tästä muistin, että maapallolle sopii yli 30.000 km:n pituinen viivasuora merireitti! Tasokartalla tuo näyttää omituiselta, mutta pallolla se on todellisuudessa viivasuora.
Pisin viivasuora matka maalla on yli 13.000 km pitkä Dakarista (Senegal) Da Nangiin (Vietnam) ja pisimmät viivasuorat tiet löytyvät Australiasta (145 km) ja Saudi–Arabiasta (260 km). Näitä suoria viivoja ja esim. yllä olevaa merireittiä pallolla, voi kätevästi itsekin tutkailla Google-haulla.
Karttaprojektioita on useita erilaisia ja kaikki tasoprojektiot vääristävät pinta–aloja, välimatkoja, muotoja yms. enemmän tai vähemmän, esim. suosittu Mercatorin projektio suurentaa aivan suhteettomasti pohjoisia ja eteläisiä alueita, esim. Grönlannista tulee Afrikan kokoinen (mitä se ei todellakaan ole). Itse suosin Robinsonin projektiota. Sekin vääristää – ja vähän kaikkea – mutta siinä virheet on pyritty minimoimaan.
Sotšin olympialaiset 2014 päättyivät 23.2. Alla hieman omia näkemyksiäni kisoista, mutta ei niinkään urheilun – tai varsinkaan politiikan – kannalta, vaan kisojen seuraamisesta kotisohvalla ja muualla.
Sotšin kisat olivat ensimmäinen, joita saattoi helposti katsoa tietokoneella, tabletilla
ja älypuhelimella. Lontoon olympialaisissa pystyi katsomaan valitsemiaan tapahtumia, mutta
tämä toimi vain tietokoneella, oli yleiseurooppalainen palvelu ja selaimessa ei saanut olla
mainoksenestolaajennuksia päällä.
Lisää…
Minun piti aloittaa blogini esittelyillä – tylsää, tiedän, mutta ah niin turvallista. Aamulla törmäsin kuitenkin herkulliseen tapaukseen… Joka toisaalta voi olla (pitkään aikaan) ainoa ns. human interest –merkintä. Siis tästä saa sopivan pehmeän alun.
Lähtiessäni aamulla töihin kuulin kauheaa metakkaa. Variksethan ne parkkipaikalla raakkuivat
ja parveutuivat. Syykin paljastui pian:
Lisää…
Missä ihmiset asuvat:
Where humans live pic.twitter.com/gqnJs63BAW
— SciencePorn (@SciencePorn) January 11, 2014
Lähde edellisille mrgeng (Reddit) Lähde valeriepieris (Reddit) Ja lopuksi hieman erilainen, mutta Suomi on ykkönen!
Heavy metal bands per 100,000 people pic.twitter.com/qkWU0Pm4MH
— Amazing Maps (@Amazing_Maps) October 8, 2013
Lisää
karttoja ja Twitterissä esim.
@Amazing_Maps
Radio Rockin kuuntelijoiden äänestämiä ja Klasun esittelemiä listoja
Mikäli numerot aiheuttavat ongelmia, voi tutustua esim. John Allen Pauloksen Numerotaidottomuus -kirjaan.
Toinen matematiikkaan liittyvä ja tajunnan räjäyttävä kirja on Rudy Ruckerin Mieli ja äärettömyys: Äärettömyyden tiedettä ja filosofiaa.. Eri kokoisten äärettömyyksien lisäksi – kyllä, niitä on erikokoisia, kts. esim. Hilbertin hotelli – kirjassa käsitellään Gödelin epätäydellisyyslauseita, joiden mukaan ei ole olemassa sellaista ”matematiikan perustaa”, joka yksin kattaisi kaiken matematiikan
Vielä lisää äärettömyydestä: se saa välillä aikaan täysin käsittämättömiä tuloksia, esim. Riemannin zeeta–funktio (tai siis sen analyyttinen jatko) arvolla -1 eli
YouTubesta löytyy videoklippi yo. Riemannin zeeta–funktion esimerkistä – mukaanlukien (lyhyt) todistus.
Selatessani – taannoin (tai hyvin kauan sitten) – Art Housen Valkoista tiedekirjasarjassa julkaistuja kirjoja silmiini osui toinenkin suositeltava kirja, jolla tosin ei ole mitään tekemistä käsiteltävän aiheen kanssa. Kirja on joka tapauksessa Richard Feynmanin QED, joka on kansantajuinen esitys kvanttielektrodynamiikasta. QED on yksi fysiikan suurimpia ja käsitteellisesti hankalimpia saavutuksia. Toinen on yleinen suhteellisuusteoria, esim. Robert Gerochin Yleinen suhteellisuusteoria A:sta B:hen. QED kuvaa, miten elektronit ja fotonit vuorovaikuttavat (mitä valo ja sähkömagneettinen voima ovat) eli käytännössä, miten tavallinen aine käyttäytyy.
Oletko miettinyt nykyään suosittua jatkuvan kasvun ideologiaa ja sitä, mihin se johtaa, varsinkin rajallisessa tilassa kuten esimerkiksi maapallolla?
Koska aihe on ihmismielelle vaikeasti hahmotettava, ohessa on pari esimerkkiä. Toinen käsittelee prosenttikasvua, kuten pankkitalletus tai talouskasvu, ja toinen pyramidijärjestelmiä, kuten ketjukirjeet, verkostomarkkinointi (koskee ainakin niiden antamia menestymislupauksia) ja Itä-Euroopassa suosiossa olleet pyramidirahastot.
Toinen hankala alue on isot luvut, esim. kannattaako Kansainvälisen Punaisen Ristin perustaa kuutiokilometrin veripankki tai mitä käytännön ongelmia on saada 800 000 vastausta kolmen kuukauden aikana ketjukirjeeseen. Lisää esimerkkejä löytyy Tiede -lehden numerosta 2/1998.
Isot luvut tuottavat yllättäviä tuloksia, esim. mahtuvatko maailman kaikki ihmiset Inarinjärven jäälle?
Todennäköisyyksien arviointi tuottaa myös ongelmia. Syntymäpäiväparadoksin mukaan riittää, että joukossa on vain 25 ihmistä, jotta kahdella henkilöllä on sama syntymäpäivä yli 50% todennäköisyydellä. (Muistaakseni sama syntymäpäivä löytyy käytännössä aina, kun ihmisiä on vähintään 36.)
Olin tammikuussa 1991 käymässä San Franciscossa Macworld Expossa. Koska Expo oli muutaman päivän mittainen, mutta matka oli viikon turistimatka (lue: halvat lentoliput), jäi minulle hyvää aikaa tutustua San Franciscoon.
Tämä on omaa henkilökohtaista valokuvasatoa PTD:n Nizzan ekskursiosta, joka tapahtui toukokuussa 1997.
Mobiilidata järjesti 24.8.1994 tupaantulijaiset ja teki omin voimin tilaisuutta varten esittelyvideon mobiilista datansiirrosta. Nyt on jälleen mahdollisuus nähdä tuo legendaarinen Mobiilidata-video.